
Eräs ystävistäni on jo viimeisen 10 vuoden ajan asunut Lontoossa, mutta jotenkin sinne(kään) ei ole koskaan silti tullut matkustettua - ennen kuin siis nyt tämän viikon perjantaina. Tarkoituksena olisi ainakin käydä katsomassa ns. perusnähtävyyksiä kuten Tower Bridge, Big Ben, House of Parliament, Buckinham Palace, aistia shoppailu- ja markkinatunnelmaa sekä syödä (ja juoda ;)) hyvin.
Neljännen päivän aamuna lennän Irlantiin niille seuduille missä noin 7 vuotta sitten olin työssäoppimassa. En aio olla siellä kuin vajaat kolme päivää, mutta uskon, että saan sinä aikana toteutettua ne asiat mitä emme kaverin kanssa ehtineet kahden kuukauden aikana viimeksi tehdä: tarkistaa turistinähtävyydet, johon kuuluu ainakin entisaikainen kivikehä sekä merenranta. Tuttavat ovat tainneet tuolta seudulta lentää jo muualle maailmaan, mutta ihan se, että voin esimerkiksi käydä tutussa pubissa kuulemassa irlantilaista livesoitantaa on jo paljon ja aivan matkanhankinnan arvoista.
Tämä reissu tulee olemaan ensimmäinen varsinainen yksintoteutettava matkani ulkomaille. Koen, että olen useassa jo menneessä matkassa ollut usein se, joka on ollut se asioita hoitava osapuoli ja olen useassa kohteessa kulkenut myös yksikseni, joten tilanne ei ole aivan uusi. Ehkä se kuitenkin jännittää, että jos jotakin tapahtuu, olen todella siinä hetkessä yksin ja se tilanne täytyy hoitaa myös yksin.
Jos kuitenkin ajatellaan matkaa kokonaisuutena, se osa mikä minua jännittää eniten on se ensikosketus Lontooseen, kun minun täytyy jotenkin päästä Heathrowlta keskustaan sinne missä ystäväni minua odottaa. Irlannissa minua ei pelota mikään ja lentomatkatkaan eivät aiheuta jännitystä, olen vain jokseenkin käsittämättömän huono kokemaan tietynlaisia asioita yksin ja ohjeitta. Jos minun täytyy esimerkiksi käydä jossakin uudessa virastossa, saatan Street view:llä tutkia sitä miltä rakennus näyttää ja tankata nettisivuilta sitä missä mikäkin osasto kyseisessä rakennuksessa sijaitsee. Siitä huolimatta saatan olla tilanteessa hukassa, varsinkin jos olen ymmärtänyt ohjeet jotenkin väärin tai jokin osasto onkin muuttanut eikä nettisivuja olla päivitetty ajantasalle.
Se, että en etukäteen voi tietää sitä miten matkustus lentokentältä keskustaan sujuu, on jotenkin se isoin asia. Tiedän, että sieltä on useampia yhteyksiä joihin voi ostaa kerta- tai pitempiaikaisia lippuja kentällä olevista kioskeista tai automaateista. En kuitenkaan tiedä miltä kioskit näyttävät tai millaiset automaatit siellä odottavat, joten tällaiset näinkin yksinkertaiset asiat saavat minut jotenkin jännittämään matkaa etukäteen. Kyseisessä matkassa helpottaa kuitenkin paljon se, että todennäköisemmin minä olen se, joka puhuu huonommin englantia ja ääntää hassusti. Tulen kuitenkin ymmärretyksi ja mikä parasta - ymmärrän mitä minulle puhutaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti