tiistai 20. syyskuuta 2011

Bodystep

Vauhdikasta ja tehokasta penkkiaskellusta. Tunti koostuu useista lyhyistä sarjoista. Lopuksi myös lihaskunto-osuus ja venyttely. (LesMills tunti)

Olen kohdannut tappajan.

Joskus teininä tuli harrastettua tätä lajia, mutta tuntuu, että LesMillsseys vetää lajin ihan äärirajoilleen. Vaihtoehtoisesti  voi toki olla, että teininä yleiskuntoni oli miljoona kertaa parempi enkä ollut muutenkaan näin hapoilla niin helposti.

Jälkitunnelma on kieltämättä osin sama kuin bodycombatissa. Olo on väsynyt ja jo ensimmäisen biisin jälkeen teki kuolemaa. Jouduin tässäkin aika paljon huijailemaan, eli tekemään liikkeitä esimerkiksi täysin ilman lautaa. Silti siinä vaiheessa, kun oli jo ihan piipussa jo ne pelkät lattialiikkeet tappoivat tehokkaasti. Tappoivat sitä omaa kuntoa ja ehkä vähän motivaatiotakin.

Tämä oli muuten ensimmäinen tunti, jossa oli huomattavan paljon miehiä myös mukana. Ohjaaja sanoikin, että pyrkii siinä LesMillsin rajoissa muokkaamaan ohjelmasta paremmin miehillekin sopivan. Siinä on kuulemma pari vaihtoehtoista biisiä, joiden tanssivammat liikkeet voidaan vaihtaa atleettisemmiksi. Oman ensikertalaisuuden pohjalta on vaikea sanoa kumpi kenties kohdallani toimisi paremmin. Tietyllä tapaa kuin koko tuo lautakin on aika kummajainen. Jotenkin yrittää olla katsomatta jalkoihin, mutta samalla pelkää, että lentää nenälleen ellei katso. Tasapaino myöskin on ehkä hiukan hutera siinä päällä, varsinkin jos tarvitsee olla yhdellä jalalla ainoastaan.

Vaikka laji oli tappaja en välttämättä mitään tappotuomiota vielä anna tälle. Jokseenkin minusta silti tuntuu, että kuntoa pitää kehittää aika huimasti ennen kuin tuosta lajista saadaan miellyttävää. Loppujen lopuksi tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen laji, jota lähden valitsemaan silloin sunnuntaina, kun istun kalenteri sylissä miettimässä seuraavan viikon liikuntoja. Treenikaverikin haluaa ensi viikolla kokeilla Bodyjamia, joten aivan piakkoin emme ainakaan tämän lajin kanssa toistamiseen kohtaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti