torstai 9. elokuuta 2012
Undo
En tiedä miksi, mutta jostakin syystä noin 8 vuotta sitten kuollut ystäväni on ollut paljon mielessä viime aikoina. Tänään kaivoin vanhan päiväkirjani esiin ja luin masentuneet mietteeni tuolta ajalta. Nyt kuuntelen sen aikaisen elämäni soundtrackiä: Björkin Vespertineä... Näin parisen päivää sitten yhteistä ystäväämme ja hän on menossa katsomaan Björkiä Flow-festivaalille. Ehkä siitä näiden ajatusten juuret?
Olen yhä sitä mieltä, että maailma menetti siinä hetkessä tärkeän osasen. Sellaisen, joka olisi saanut tästä kaikille meille paremman paikan missä elää. Jos olisi siis itse jaksanut ensin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti