maanantai 26. elokuuta 2013

I'm back!

Mutta vain treenin osalta ainakin näin alkuun.

En ole enää 30-vuotias vaan siinä on yksi lisävuosi. Otsake kuvailkoon kilomäärää, jonka voisin ilolla laihtua. Kiire ei ole. Olen semityytyväinen olooni näin, vaikka olisinkin tyytyväinen hiukan kepeämpänäkin.

Olen käyttänyt noin kuukauden ajan MyFitnessPal-applikaatiota iPadilla. Siihen lisätään syödyt kalorit ja liikutut liikunnat. Ruokapuolelta alan taas hahmottaa sitä, mikä toimii ja mikä on riittävästi, mutta liikuntakärpästä en näemmä saa itseäni puraisemaan ellei minulla ole jokin paikka mihin sitä kaikkea raportoida.

Siksi kai perimmäiseltä syyltä tämä, vaikka täällä ei olekaan enää yhtään lukijaa. On kuitenkin minä ja into, joten polkaisen kaiken taas alkuun!

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

The End

Luulen, että tämä blogi on tullut tiensä päähän. Alunperin ajattelin, että jatkan blogia koko kolmekymppisvuoteni ajan, sitten ajattelin, että jatkan ikuisuuteen. Nyt.. olen jotenkin hiljaa. En kriiseile ja urheilurintamallakaan ei tapahdu mitään ihmeellistä uutta, josta kannattaisi sen enempiä raportoida.

Jätän tämän (ainakin tässä vaiheessa) vielä tänne nettiin ja katsotaan jos alan katua päätöstäni ja palaankin langoille. Mutta nyt kiitän ja kumarran teitä mukana olleita! Oli kivaa :)

lauantai 27. lokakuuta 2012

Taianomainen talvinen lauantai

Olen viimeiset kaksi päivää vain lojunut sohvalla, kietonut kaulaliinaa tiukemmalle ja yrittänyt Carmolis-tipoilla häivyttää vuoden pahinta kurkkukipua. Tänään kipu olikin poissa ja ensimmäistä kertaa teki taas mieli syödä, juoda ja elää.

Istuin tuntikausia keittiönpöydän ääressä ja ahmin kirjaa, jonka olin jo vuosia sitten ostanut, mutta joka ei koskaan sytyttänyt lukuintoa siten kuin juuri tänään. Teekuppi täyttyi uudestaan ja uudestaan ja välillä tirkistelin vastapäisen talon elämää ja pitemmänkin aikaa stalkkasin ilmeisesti isän ja tyttären talvirenkaiden vaihto-operaatiota. Vedenkeitin lauloi lisää vettä ja lopulta siirryin viimeistelemään kirjan sohvan ääreen.

Taylor Swiftin State of Grace pyörii taustalla repeatilla, laskeva aurinko ja jostakin syystä ahdistamaton valkoinen maa saa kiinnittää huomioni vielä puolituntisen verran. Sitten pitää miettiä mitä kenties laittaisin päälle ja suoristaisinko hiukset ja laittaisinko luomiväriä. Minut on kutsuttu erään miehen luokse hänen valmistamalleen vietnamilaiselle aterialle. Tapaamme nyt kolmatta kertaa ja jotenkin minulla on fiilis, että tapaan hänet vielä monenmonta kertaa uudestaankin. Puuta koputtaen.


maanantai 22. lokakuuta 2012

Back to the.. past

Kahden viikon karppikokeilu jäänee nyt taakseni, vaikka en nyt välttämättä heti lisää pastaa ja riisiä takaisin ruokavaliooni - mutta en aio kuitenkaan hysteerisesti vältellä niitäkään enää.

Ja miksi?!

Olen lukenut paljon erinäisiä aihealueen keskustelufoorumeita. Lähes jokainen karppivalioon siirtynyt on samantien menettänyt roppakaupalla kiloja, pöhötystä yms. Mitään sellaista ei tapahtunut. En myöskään saanut väsymystä kuriin vaan olen ollut todennäköisesti väsyneempi kuin mitä hiilariaikoina. Ja väsymyksen taklaaminenhan oli se päällimmäisin oma syyni testata tätä tyyliä.

Mutta ei, olen siis se sama punkero ja väsynyt minä enkä jaksa enää miettiä sitä mitä saan syödä ja mitä en.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Ruokaremontti

Olen taas koko syksyn ollut erittäin väsynyt eikä suurienkaan tuntien unimäärä tuo lisää energiaa. Tämän lisäksi taas vaihteeksi jokin minussa heittelehtii: on huimausta, hengenahdistusta ja pyörtymisfiilistä. Sen verran luin netistä, että suuret hiilarimäärät saattavat aiheuttaa tällaisia oirehtimisia joten päätin ottaa itseäni ainakin kokeiluluontoisesti niskasta kiinni ja laittaa leivät, pastan, riisin ja karkit pannaan.

Karppaukseksi tätä ei voi kutsua, koska en tule jättämään hiilarillisia kasviksia tai hedelmiä pois enkä aio vetää oliiviöljyä tai muuta rasvaa suoraan pullosta. Aion huvikseni vain kokeilla miltä kropassa tuntuu jos nuo kolme könttää kiellän itseltäni ainakin tulevan kahden viikon ajan.

Sarastusvalolampun otan myös taas käyttöön sekä alan popsia vitamiineja. Vielä vuosi sitten olin varma, että "syysmasennukseni" johtuu siitä, että työpaikalla en näe päivänvaloa - mutta nyt näen sitä niin paljon kuin ikinä haluan, ja silti tilanne on sama, väsynyt ja ankea.


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Teiniäidit maailmalla

Kipeänä vietetyn viikonlopun vuoksi en matkustanutkaan Helsinkiin enkä päässyt rentoutumaan Yrjönkadun uimahallin saunatiloihin. Sen sijaan olen Areenasta katsomani Teiniäidit-jakson kannustamana katsonut netistä jenkkiversio Teen mom 2-sarjan molemmat kaudet. (n. 12 jaksoa per kausi, 45 min per ohjelma. jepjep.)

Suomiversio ei ole edes virallisesti vielä alkanut, mutta se on saanut netissä Täydelliset Äidit varpailleen: teiniäitejä kyseenalaistetaan äitiydessään, rattaat, tuttipullot, vaatteet yms. arvostellaan negatiivisesti. Ajankäyttö on tietysti teiniäideillä ihan vääränlaista ja kyllä sosiaalihuollon pitäisi huostaanottaa kaikki nämä vauvat. Ja teinitkin ehkä. Samalla huudetaan, että kyllä olisi abortti pitänyt tehdä, vaikka abortti on syntiä ja kaikki sen tekijät joutuvat helvettiin. Seksiäkään ei olisi saanut alaikäisenä harrastaa, vaikka TÄ on kuitenkin itse aloittanut oman seksielämänsä jo 13-vuotiaana. Olen jotenkin jo yhden jakson perusteella tullut siihen tulokseen, että ainoastaan lapseton voi ohjelmaa katsoa ilman, että palkokasveja pukkaa molemmista sieraimista sisälle.. tai pihalle.

Tosin kiinnitin minäkin Teen Mom 2-sarjassa jonkinlaisiin asioihin huomiota:
  • Turvavyön käyttäminen on yliarvostettua. Varsinkin ensimmäisellä kaudella suhaillaan kaikki matkat ilman turvavöitä. Toisen kauden alussa on yritystä pitää vyöt kiinni, mutta mitä pitemmälle kaudessa edetään sitä harvemmin vöitä näkyy enää päällä. Jos vyöt napsautetaan kiinni se yläkropan kohtaan tuleva vyöosa venkuloidaan joko selän taakse tai muuten pois siitä edestä.
  • Farkkushortsit ovat sopiva vaate mihin tahansa tilaisuuteen. Eikä siis puhuta mistäkään polveen asti ulottuvista sellaisista, vaan lyhyttäkin lyhyemmistä. Farkkushortseissa hengaillaan kavereiden kanssa, käydään koulussa, tavataan lakimiestä, käydään työhaastattelussa ja käytetään työpaikalla, jossa ei ole virallisempaa työasua. Farkkushortseja käyttävät ne joiden sääriä voi näytellä - ja ne, joiden ei ehkä kannattaisi. 
  • Asuntojen vuokraus siitä huolimatta puhutaanko 1h+k vai 5h+k kokoisista asunnoista maksaa n. 800 dollaria kuussa. 3000 dollarilla voi ostaa oman 3-4h asuntoauto/vaunukompleksin ja sen asettaminen valitsemalleen nurmialueelle maksaa 140 dollaria kuussa. Keskimääräinen kuukausiansio kokopäivätyössä olevalla teini-isällä on n. 800 dollaria. Tällaisella tulolla varustettua teini-isää velvoitetaan maksamaan kuukausittaista elatusmaksua lapselleen 470 dollarin verran. Näistä asioista huolimatta kaikkien kotoa löytyy massiiviset taulutelevisiot, Macin läppärit, iPhonet ja autot.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Jäässä

Kävin tänään treffeillä erään urheilullisen, aktiivisen, puheliaan, mukavan miehen kanssa. Viihdyimme toistemme seurassa tunteja ja hänestä löytyi paljon sellaisia piirteitä mitä ihmisessä arvostan. Ehkä juuri tuo aatos toimikin suunnannäyttäjänä tässä ahaa-elämyksessä minkä olen tänä iltana tapaamisen jälkeen koonnut yhteen.

Minusta ei (vielä, nyt) ole parisuhteeseen. En osaa oikein kuvitella edes itseäni mihinkään idylliin. Sulkujen sisällä olevat sanat ehkä tunnustavat, että tätä päätöstä ei ole kiveen hakattu - mutta tältä erää oma kokeiluni deittimaailmassa saa päätyä jäihin.